Elena Leeve

Ensi-ilta 22. tammikuuta 2016

Annos: ALEKSI SALMENPERÄ / JÄTTILÄINEN
Juomasuositus: kipakkaa kossua ja tuontivettä

Kiva kiitti, Aleksi Salmenperä, että teet toisenlaista kotimaista elokuvaa! Trilleri on piristys kaiken massakatsotun komediahötön lomassa. Aihe tosin ei ole lainkaan piristävä.

Talvivaaran kaivos on oma tragedian lähteemme, josta on helppo ammentaa ainekset poliittiseen juonitteluelokuvaan. Faktoja sieltä täältä, fiktiota aimo annos ja pientä perhedraamaa sivuun – johan siitä yksi liuos sopivasti liukasta korruptiodraamaa syntyy.

Joonas Saartamo on uunituore virkamies Jussi, jonka harteille nopeassa tahdissa kasataan kainuulaisen nikkelikaivoksen ympäristöluvan käsittelytaakka. Kotona raskautuu vaimo (Elena Leeve), töissä mieli. Vastassa ovat kovat luut, Talvivaaran johtohahmo Pekka Perä (Jani Volanen) ja oman viraston pomo Raimo (Peter Franzén).

Sitten säädetään. Vehkeillään. Valehdellaan ja vetkutellaan. Jussi alkaa kuulla kummia geologisen tutkimuskeskuksen nuorelta ja tarkkasilmäiseltä Adalta (Saara Kotkanniemi) ja kohta herää huoli. Onko ympäristö vaarassa? Onko sillä väliä?

Henkilövetoisessa elokuvassa ei keskitytä nyt luontokuvitukseen, kainuulaisten kansanpuheenvuoroihin tai Talvivaaran työntekijöiden asemaan (siitä on jo tehty kelpo dokumentti Talvivaaran miehet) vaan simppelin julmaan päätöksentekoprosessiin, jonka mutkiin rahanhimoiset kätöset koukkivat.

Jani Volasen Pekka Perä olisi lähes parodinen hahmo, ellei tyypissä olisi niin perinpohjaista ytyä. Harmi vain, että hahmo on yksipuolisen pahis. Volanen on etevä ja mainio roolissaan. Muut eivät nouse yhtä hyvin esille, ja toisinaan jopa ärsyttää puolen näyttelijä-Suomen läsnäolo. Tutut kasvot vesittävät uskottavuutta. Onko Tommi Korpelankin pakko istua taustajoukoissa?

Jussi ”kasvaa” elokuvan edetessä vastuullisesta, ajattelevasta isukista hälläväliä-hemmoksi, jota alkaa muiden lailla kiinnostaa enemmän kokouspulla kuin ympäristövuodot. Elena Leeven vaimon rooli on turhakkeen tuntuinen, mutta perheen lasten kautta avataan symbolinen akkuna sukupolvien tulevaisuuteen.

Tämmöistäkö se herrais- ja rouvaiskerho johtoportaikossa sitten on? Mitä tämä elokuva kertoo Suomesta? Mitä Talvivaaralle tapahtuu juuri nyt? Mitä mahtaa Pekka Perä pitää Volasen luomasta kaksoisolennostaan?

Vai otetaanko kuitenkin pullat ja kahvit! Ei mietitä liikaa!

3,5/5

 

 

Ja suut makeaksi

DANNY BOYLE / STEVE JOBS

Ensi-iltansa saa myös Apple-sankari Steve Jobsin elämästä kertova Steve Jobs. Michael Fassbender herra Jobsina ja Kate Winslet hänen ”työvaimonaan” ovat molemmat ehdolla Oscarin vastaanottajaksi.

Kolmen tuotejulkistuksen kulisseihin ja tytärdraamaan sukeltava mielenkiintoinen elokuva näyttää Jobsista viileän ja hetkittäin lämpöisemmän puolen. Aaron Sorkinin käsikirjoitus ja Danny Boylen (Slummien miljonääri, Trainspotting) ohjaus on dialogiin keskittyvää. Steve Wozniakin roolissa on Seth Rogen.

Kaikissa kolmessa sessiossa on eri tekniikka: 16mm, 35mm ja digitaalinen kuvaus. Tarkoituksena on näyttää, kuinka teknologia on elokuvan aikahaarukassa, 16 vuoden aikana, kehittynyt.

Fassbender on roolissa aitoakin aidompi, mutta en ole varma, opinko Steve Jobsista elokuvan myötä mitään uutta.

3,5/5