Jaksoarviot – Sarjassa esitellään ja analysoidaan jaksojen sisältöjä, joten juonipaljastuksia on!

Game of Thrones, kausi 6, jakso 6

Uutta, vanhaa ja kuollutta verta

Huomio: käytän mielivaltaisen sekaisin suomennettuja ja englanninkielisiä paikkojen ja ihmisten nimiä!

Edellisen raastavan jakson jälkeen kuljetaan hieman lohdullisemmissa ja seesteisemmissä tunnelmissa. Kuudennen kauden kuudes jakso alkaa Branin ja Meeran mahdottoman tuntuisesta pakomatkasta Valkeilta kulkijoilta. On kylmä ja Branin mieli on toisaalla. Hänen näyissään pyörivät sekaisin menneet ja tulevat tapahtumat. Kulkijat sihisevät ja kalisevat kintereillä ja taistelu alkaa. Mutta sitten saapuu puiden takaa salaperäinen ratsumies.

Sam ja Gilly ovat matkalla Samwellin perheen luo Horn Hilliin. Seutu Oldtownissa on somaa kuin eteläisessä Euroopassa konsanaan. Somaa ei ole luvassa Samin isän tuomitsevien silmien alla. Äiti ja sisar ottavat Samwellin, Gillyn ja Sam-vauvan iloisina vastaan, ja Gilly puetaan juhlavaan asuun. Samwell ja Gilly ovat päättäneet kertoa, että pikku-Sam on heidän yhteinen lapsensa. Isä Randyllia se ei auta, sillä hän hoksaa nopeasti Gillyn villin taustan. Tuomio on julmasanainen ja sisältää syvää halveksuntaa Samwellia kohtaan. Pahoillaan oleva Sam yrittää jättää hyvästit Gillylle ja lähteä opin tielle, mutta tilanne saa hänet sisuuntumaan. Kohta töykeä isä on uutta kotipiikaa ja Sydämenturma-sukumiekkaa köyhempi.

Margaery Tyrell on vankilasta vapaa ja nyt hartaana omistautunut jumalille. Niin kai tapaa toisinaan käydä, jos joutuu virumaan tyrmässä loputtoman ajan ajatustensa kanssa. Ylivarpunen päästää Tommenin vierailemaan kuningattarensa luona – ja sillä on kauaskantoiset seuraukset. Myöhemmin Margaeryn on määrä kävellä alaston rangaistusmarssi halki kaupungin Cersein tapaan, mutta paikalle karauttaa Jaime valmiina käymään taisteluun itse pyhyyttä vastaan. Näyttävä porrasratsastus tyssää Ylivarpusen yllätykseen. Tommen astelee Margaeryn rinnalle. Myös hän on nyt Suuren Uskon kannattaja. Margaery on sovittanut syntinsä kutsumalla kuninkaan jumalten puolelle. Vierellä maireilee Ylivarpunen, jonka manipulaatio on tuottanut toivotun tuloksen.

Jakson toinen odottamaton tempaus on Ei Kenenkään äkkinopea palautuminen Aryaksi. Taisi olla jo aiemminkin selvää, ettei Arya ole niin uskollinen Ei kukaan, kuin kuuluisi. Mutta nytkö jo hän saa tarpeekseen? Asiaa avittaa shakespearelainen näytelmä, jota Arya taas seuraa myrkkypullo muassaan. Nyt näytelmässä vuorossa on kuningas Joffreyn myrkkykuolema ja Tyrionin laukaisu kohti pöntöllä istuvaa isäänsä. Arya on vaikuttunut Cersein eli lady Cranen eläytyvästä puheesta, mutta silti hän hiipii valuttamaan myrkyn lady Cranen rommipulloon. Reissulla hän törmää itse näyttelijättäreen. Seuraa erikoinen keskustelu, ja osaksi sen vuoksi ja osaksi näytelmän tapahtumien herättämä Arya tekee sittenkin tyhjäksi myrkkymurha-aikeensa. Asian todistaa Aryaa vakoileva Waif. Arya tietää, että hän on nyt kuolemaisillaan. Hän käy etsimässä vanhan kunnon Neulan piilostaan ja käy odottamaan hyökkäystä.

Uudet yllätyshahmot!

Walder Frey, tuo kaamea käppänä Red Weddingin taustalla, höpisee pojilleen pitkät ja syyttävät pätkät niskan päälle päässeestä tyypistä nimeltä Blackfish. Blackfish eli Ser Brynden Tully on Catelynin, Lysan ja Edmure Tullyn setä ja Catelynin isän Hoster Tullyn veli. Viime jaksossa Brienne lähti etsimään Blackfishiä avuksi Sansa Starkin armeijalle. Lempinimensä Blackfish sai kieltäydyttyään päättäväisesti kaikista veljensä järjestämistä avioliittoehdotuksista ja tulemalla kutsutuksi perheen mustaksi lampaaksi. Lammas vaihtui kalaksi Tullyn perhesymbolin mukaan. Viimeksi heppu nähtiin Red Wedding -jaksossa, kun hän Robb Starkin ja Catelynin jäädessä murhatuiksi onnistuu pakenemaan.

Mutta nyt Walder Frey marssittaa esille toisen Tullyn, vangitun Edmuren, Catelynin nuoremman veljen, jonka häät aiheuttivat aiemmat verihurmeiset häätapahtumat. Kun Robb ei suostunut ottamaan vaimokseen Freyn ketään tytärtä, setä Edmure suostui naimakauppaan. Walder ei surmannut häntä muiden muassa, vaan otti vangikseen. Kuinka Walder aikoo nyt hyötyä Edmure-aarteestaan kamppailussa Blackfishia vastaan?

Ja tähän väliin vuorossa pikku hetki romantiikkaa Lannisterin tapaan eli siskon ja velipojan lempeä. Jaime on huolissaan Cersein tulevasta oikeudenkäynnistä, Cersei ei niinkään. Onhan hänellä kaksintaisteluedustajanaan itse herra Vuori. Jaime on itse saanut ikävän rangaistuksen noustuaan jumalan rappusia liian rajusti: hän saa potkut nykypestistään ja joutuu lähtemään johtamaan joukkoja taisteluun Blackfishia vastaan. Lannister-blondit syöksyvät kiihkeinä toistensa kimppuun lausuen: ”Me kaksi olemme ainoat ihmiset maailmassa!” Ehkä olette, mutta maailmassa on myös kasa eläviä kuolleita.

Ja maailmassa on taas myös Benjen-setä, Ned Starkin nuorin veli! Branin ja Meeran edessä mysteeripelastaja riisuu huppunsa ja loihtii aterian. Benjen Stark on ollut poissa iäisyyden – hänet nähtiin viimeksi ykköskauden kolmannessa jaksossa. Jonin Yövartio-esikuva poistui Muurin tuolle puolen ja joutui Valkoisten kulkijoiden iskun kohteeksi. Hän sai osuman jäämiekasta, mutta tuli löydetyksi Metsän lasten toimesta. Nämä keskeyttivät muuntumisen Valkoiseksi kulkijaksi – mutta hieman oudonmoiselta kovia kokenut Benjen näyttää (pääkuvassa, roolissa Joseph Mawle). Hän on saanut suojelukäskyn Kolmisilmäiseltä korpilta, joten vaikuttaa siltä, että Benjenilläkin on omalaatuisia voimia.

Jakso päättyy Daeneryksen voimalliseen sotakutsuun. Epävarmuuden ajat ovat ohi, ja lohikäärmeen selässä liehuva valtiatar on vakuuttanut nyt valtavat massat dothrakiarmeijaa yliluonnollisesta hallintakyvystään. Mutta mitä massiivisesta sodanjulistuspuheesta tuumaa poikaystävä Daario?

Yllätyskesy jakso

Tämän jakson kanssa ei riittänyt oman muistin kaivelu, vaan erikseen oli etsittävä tietoa siitä, keitä olivatkaan lordi Edmure ja setä Benjen. Benjen on aika cool, eikös vain? Niin kuoleman kuin elämänkin erikoisia voimia maistanut. Yhdessä Jonin kanssa nämä manan rajoilta heränneet nousevat oletettavasti aikamoiseksi voimakaksikoksi. On mielenkiintoista, kuinka maailmalla hajallaan vaeltaneet Starkit nyt hiljalleen alkavat taas kokoontua uusin voimin.

Mielenkiintoista on myös nähdä, mihin moraaliseen suuntaan Dany kulkee. Kuten After the Thrones -keskusteluohjelmassa spekuloitiin, on Danyssa nyt pientä – eikä aivan pientäkään – vaaran makua. Hänen motivaationsa on valtava, ja taustalla kurkkii Targaryenin suvun tyrannimainen vallanhimo.

Lannisterien tilanne on sekin mielenkiintoinen. On vaikea noin vain niellä sitä, että Margaery olisi nyt oikeasti harras uskovainen, vaikka hän uskottava onkin. Ihastunut lapsikunkku Tommen tekee mitä vain ihanan Margaeryn vuoksi, joten Cerseillä on nyt kovat ajat yrittää päihittää itse jumalat.

Muutama lisäkysymys jaksosta nousee mieleen. Miksi Verenpunaisten häiden isäntä Walder Frey on taas esillä? Hän on ikivanha – saako hän kenties kokea arvoisensa, mahdollisimman kamalan kuoleman? Mihin Branin sirpaleiset näyt johtavat ja onnistuuko hän psyykkaamaan itsensä Kolmisilmäiseksi korpiksi? Kuinka historia kohoaa menneistä mullista kohdattavaksi nykypäivässä?

Tässä jaksossa merkillepantavaa oli se, ettei se sisältänyt mitään rajua. Shokkielementit odottanevat siis jälleen seuraavassa jaksossa ensi viikolla! Ja hyvä näin, sillä uutta informaatiota aivoille piisasi kyllä senkin edestä.

 

P.S. Luin vasta äskettäin tätä juttua siitä, miksi Daarion näyttelijä vaihtui kesken kaiken. Yhä se harmittaa, Ed Skrein oli niin pahuksen ovelan oloinen Dany-fani – ja se tukka!

© Siru Valleala